Arkisto 3.11.2020

Training Room käyttäjän silmin

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu on mukana Training Room-hankkeessa mm. kehittämässä ja mallintamassa hankkeen toimintaa, sekä pilotoimassa toimintamalleja uusille kohderyhmille. Osana toiminnan mallintamista ja jatkokehittelyä olemme suorittaneet urheilijahaastatteluja eri lajien eri ikäisille edustajille. Haastattelut on suoritettu etäyhteyksien välityksellä keväällä 2020 JAMK:n hankeasiantuntijoiden toimesta, jotka eivät toteuta hankkeen päivittäistoimintoja. Tämä teksti perustuu noista haastatteluista saatuihin tietoihin.

Arki vs. urheileminen

Urheileminen vaatii mm. aikaa, resursseja ja motivaatiota. Tämän voi varmasti allekirjoittaa jokainen, joka on urheillut yhtään tavoitteellisemmin. Nykyaikana urheilija on valveutunut, tiedonjanoinen ja kaipaa tukipalveluja oman suorituskykynsä maksimoimiseksi. Aina sekään ei riitä, koska arjessa voi olla monenlaisia kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat urheilusuorituksiin.

Yksi paljon päänvaivaa aiheuttava tekijä erityisesti aikuisurheilijoille on raha. Sen ei pitäisi määritellä elämää, mutta urheilijoille se on yksi keino mahdollistaa urheilijana eläminen. Käytännössä sillä on suuri merkitys saatko urheilemisesta palkkaa vai saatko palkkaa, jotta voisit urheilla? Monella arjen kuormitusta lisää vielä opiskelut, sillä on hyvin tiedossa, että itsensä elättäminen pelkällä urheilemisella ei vain ole kaikille mahdollista. Kun urheilijoilta kysyttiin, mitä he muuttaisivat omassa arjessaan saadakseen keskittyä urheiluun, suuri osa nosti esiin sen, että jos urheilusta maksettaisiin niin siihen voisi todella keskittyä. Nyt urheilusta on pakko joustaa, kun esimerkiksi työstä tai opiskelusta ei voi.

Elämä urheilijan ympärillä

Nykyaikainen urheilija tiedostaa erilaisten tukipalveluiden mahdollisuudet. Valmennus ei enää koostu pelkästä valmentajasta, vaan valmennustiimistä, johon voi varsinaisen lajivalmentajan lisäksi kuulua esimerkiksi fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja, psyykkinen valmentaja ja vielä useita erilaisia lajispesifejä valmentajia, kuten maalivahtivalmentaja. Todellisuus Suomessa on se, että harvalla seuralla ja vielä harvemmalla joukkueella on todellisuudessa mahdollista hankkia näitä erityisosaamista vaativia palveluita niin, että ne toimisivat osana joukkueen arkea. Fysiikkavalmennus ostetaan erilliseltä palveluntuottajalta ja hän on mukana esimerkiksi kerran viikossa, erillisessä treenissä. Psyykkisen valmentajan luokse pääset joukkueena pari kertaa kaudessa, ehkä joskus yksilöllisesti, jos maksat vähän lisää.

Urheilijoiden ympärillä on paljon merkittäviä henkilöitä. Erityisessä asemassa on valmentaja, jonka asiantuntijuuteen luotetaan. Valmentajat ovat ymmärtäneet, että he eivät vain yksinkertaisesti voi toimia kaiken asiantuntijoina ja urheilijat sen sijaan ovat tiedonnälkäisempiä ja valmiita panostamaan kaikkiin mahdollisiin ominaisuuksiin tullakseen vieläkin paremmiksi. Urheilijat kuvaavat osaavan valmentajan pystyvän vuorovaikutukseen niin urheilijan, kuin muiden urheilijalle merkityksellisien henkilöiden kanssa.

Urheilijat nostivat esiin paljon muitakin ihmisryhmiä, jotka he kokevat merkityksellisenä osana omaa urheilu-uraansa: Esimerkiksi urheilufysioterapeutit, Training Roomin asiantuntijat, seurat, lajiliitot, joukkuekaverit ja henkilökohtaiset tukijoukot. Yksi tärkeä huomio oli, että urheilijat toivoivat näiden kaikkien tahojen tekevän saumatonta yhteistyötä niin, että vuorovaikutus olisi luontevaa ja toimivaa.

Merkittäviksi urheilijan arkea edistäviksi palveluiksi urheilijat nostivat mm. urheilufysioterapian, lääkärin palvelut, unen seurannan, opiskelijaruokailun, nopeat palvelut, urheilun vaivattoman yhdistämisen opiskeluun ja konkreettiset treenivinkit omatoimiharjoitteluun.

Toisaalta urheilijat kokivat, että kehittämistä vielä kaivataan yleisesti ottaen mm. psyykkiseen valmennukseen, palveluiden helppoon saatavuuteen, ravitsemusvalmennukseen ja ”lisä”palveluiden saatavuuden säännöllisyyteen.

Training Roomin tuki urheilijoille

Training Room on tuonut urheilijoille valmennustiimin sisään moniammatillista osaamista mm. fysioterapeutin ja fysiologin kautta. Training Roomin asiantuntijat toimivat useassa eri lajissa ja useissa eri joukkueissa antaen tasaisesti aikaansa kaikille. Training Roomin asiantuntijat toimivat joukkueiden todellisissa harjoitteluympäristöissä eli esimerkiksi siellä tanssisaleissa, kaukalon kupeessa, jalkapallonurmella, korisparketilla ja altaan reunalla. He ovat mukana urheilijoiden arjessa niin niinä hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Vaikka he eivät ole aina paikalla, silti urheilijat kokevat heidät osaksi valmennustiimiä, koska he kuitenkin oikeasti ovat siellä missä urheilijatkin toimivat. Urheilijat kokevat, että asiantuntijan ollessa tuttu, myös hänen kanssaan tehty yhteistyö on tuloksellisempaa.

Esimerkiksi Training Roomilla tehtyjen testien ja niiden palautteiden perusteella urheilijat ovat havainneet omissa ominaisuuksissaan olevia kehityskohteita, joita sitten kuormitusta optimoiden lähdetään kehittämään. Urheilijan ei tarvitse vaivata päätään sillä, mitä ja miten tulisi toimia, vaan hän voi keskittyä täysillä oleelliseen eli siihen urheiluun. Juuri tämän urheilijat kokevat tärkeäksi. Arjessa, kun on niin paljon muita kuormitustekijöitä, tulisi urheilun olla vain urheilua. Ei pennien laskemista, jännittämistä äityykö takareidessä ollut kipu tai miettimistä, että miten tämän kuormitukseltaan raskaan viikon jälkeen kannattaisi treenata, että palautuu.

Urheilijat kuvaavat, että aiemmin tietoa on pitänyt hakea ”Googlailemalla” tai jotkut onnekkaat esimerkiksi omien opintojensa kautta keräämällä asiantuntijuudellaan. Valmentaja on suuri tietolähde, mutta valmennuksen osaaminen on tietysti rajallinen. Tiedon määrä on nyky-yhteiskunnassa valtava, mutta oikean tiedon määrä rajallinen. Siksi urheilijat kokevat erityisen tärkeäksi sen, että heillä on joku asiantunteva luottohenkilö jolta asiasta kysyä ja keskustella. Training Roomin asiantuntijat ovat toimineen urheilijoille tässä roolissa ja lisänneet myös urheilijoiden ymmärrystä huippu-urheilun vaatimuksista.

Urheilijat kokevat mielekkäänä sen, että kaikki palvelut saisi samalta taholta. Olkoon se sitten psyykkistä valmennusta, kuntoutusta tai ravitsemusohjausta. He kokevat, että kaikki tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja helposti tavoitettavaa. Tärkeää on, että jokaisella on ymmärrys, millaisia palveluja hänelle on saatavilla, mistä ja milloin. Kun palvelut toteutuvat saman katon alla, tuo ymmärrys on sisäsyntyistä ja todellisen moniammatillisen yhteistyön tekeminen vaivatonta.

Urheilijoiden haastatteluissa tuli esiin, että erityisesti he, jotka harjoittelevat Training Room tilojen läheisyydessä arvostavat suuresti Training Room-tilaa. Mikäli treenit toteutuivat jossain muualla, tilasta ei koettu olevan hyötyä. He jotka tilasta hyötyivät, kokivat sen hyväksi paikaksi kohdata muita urheilijoita, tehdä omatoimista harjoittelua, lainata ja hyödyntää erilaisia välineitä, sekä kohdata alan asiantuntijoita. Tilaan on helppo ja rento tulla. Urheilijoistahan parasta olisi, että se olisi auki mahdollisimman paljon myös ilta-aikoina ennen ja jälkeen treenien.

Valmentajan näkökulma

Osana palveluiden mallintamista olemme kohdanneet useita valmentajia ja keskustelleet heidän kanssaan kokemuksista Training Room-hankkeesta. Valmennus suitsuttaa toimintaa estoitta.

Valmentajat kokevat Training Roomin porukan omiksi kollegoikseen, jonka vuoksi yhteistyö on helppoa ja arkipäiväistä. Useat kuvaavat, että urheilijat ovat kehittäneet suorituskykyään ja sen vuoksi treenimääriä on voitu lisätä. Valmentajien ei tarvitse huolehtia mahdollisten loukkaantuneiden pelaajien treenaamisesta, koska Training Roomin asiantuntijat ohjelmoivat harjoitteet yksilöllisesti vastaamaan tarvetta. Jaettu asiantuntijuus tukee jokaisen valmennustiimiläisen sekä Training Roomin asiantuntijan kehittymistä, kun jokainen saa ymmärrystä urheilusta toisen näkökulmasta.

Yhteenveto

Kokonaisuutena Training Roomin kautta saatavat moniammatilliset, jaetun asiantuntijuuden palvelut tuovat lisäarvoa niin urheilijoiden, kuin valmennustiimien arkeen. Osaaminen, ymmärrys ja keinot lisääntyvät, joka vääjäämättä johtaa myös pitkällä aikavälillä suorituksien parantumiseen, osaamisen lisääntymiseen ja suorituskykyisempään arkeen.

Kaikkiin urheilijoiden kuormitustekijöihin ei kukaan voi vastata, mutta Training Roomista saatuja kokemuksia urheilijat arvostavat suuresti ja toivovat saavansa vastaavia palveluita lisää jatkossakin.

Kirjoittanut: Sanna Paasu-Hynynen
Fysioterapian lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Hankeasiantuntija Training Room-hankkeessa