Arkisto 16.4.2021

Training Room ja Killeri-pilotti

Training Room – hankkeen yhteydessä on toteutettu Killeri-pilotti, jonka ajatuksena on ollut luoda oheisharjoittelutila junioriurheilun pariin. Samalla on pilotoitu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja testejä junioreiden parissa. Päävastuu pilotista on ollut Jyväskylän Ammattikorkeakoulun asiantuntijoilla. Palaute pilotista on ollut erinomaista ja toivomme jatkossakin Killerin oheisharjoittelutilan kehittyvän ja olevan lajien, joukkueiden ja urheilijoiden käytössä.

Linkin takaa pääset tutustumaan Killeri-pilottiin tarkemmin:
https://panopto.jamk.fi/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=7d323919-10e3-41a2-becc-acf400757bb0

Johtaako valmentaja vammoihin?

Jokaisella valmentajalla on omat motiivinsa, miksi valmennustyötä tekee. Yksi yhdistävä tekijä on varmasti halu auttaa urheilijaansa kehittymään mahdollisimman hyväksi lajissaan, jota usein mitataan yksittäisen urheilijan tai joukkueen menestyksenä kilpailussa tai ottelussa. Urheilijan loukkaantumiset hidastavat kehitystä (esim. Raysmith & Drew 2016) ja huonontavat joukkuelajissa joukkueen menestystä (esim. Hägglund ym. 2013), joten loukkaantumisriskin minimoimiseksi on syytä tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Jesse Pajari avasi Training Roomin blogitekstissä ”Fysioterapeutit eivät ehkäise vammoja” sitä, mitä asioita isossa kuvassa vammapreventiossa tulisi huomioida. Tuon tekstin kautta kannattaakin ottaa loukkaantumisten prevention iso kuva haltuun. Ekstrand ym. (2013) puolestaan selvittivät tutkimuksessaan, mitä Euroopan eliittijalkapalloseurojen lääkintätiimin jäsenet pitivät merkittävimpinä loukkaantumisriskiä kasvattavina tekijöinä huippujalkapallossa. Neljä iso teemaa nousivat esille: 1) harjoituskuorman säätely, 2) pelaajien hyvinvointi, 3) sisäinen kommunikaatio sekä 4) valmentajan johtamistyyli.

Näistä harjoituskuorman säätely ja urheilijoiden hyvinvointi ovat varmasti kaikille loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn tutustuneiden mielissä jo melko tuttuja riskitekijöitä. Sen sijaa kommunikaatio ja valmentajan johtamistyyli eivät useinkaan ole listan kärjessä mietittäessä loukkaantumisten preventiota. Näistä allekirjoittaneen mielenkiinto kohdistui valmentajan johtamistyylin vaikutukseen käsiteltäessä loukkaantumisriskiä, josta jo otsikon kömpelö sanaleikki kertoo. Jotta johtamistyylin vaikutuksia loukkaantumisriskiin voidaan käsitellä, tulee ensin määritellä, mitä johtamistyylillä tarkoitetaan. Johtajuudella (leadership) tarkoitetaan tässä tekstissä pyrkimystä vaikuttaa muihin ihmisiin, jotta yhteinen tavoite voidaan saavuttaa sekä pyrkimystä parantaa ympäristöä ja olosuhteita tavoitteen saavuttamiseksi. Johtamistyylin luokitteluja on useita, mutta tässä yhteydessä käytämme jakoa kolmesta päätyylistä: transformationaalinen (demokraattinen/ osallistava), transaktionaalinen (autoritäärinen/ määräävä) sekä laissez-faire (johtamisen puute). Näistä keskitymme tässä tekstissä vain transformationaalinen johtamiseen, jossa tiivistettynä johtaja toimii roolimallina ja pyrkii innostamaan, motivoimaan sekä kannustamaan johdettaviaan ja siten saavuttamaan yhteiset tavoitteet (Bass ym. 2006). Tämän tekstin lukijat ovat oletettavasti enemmän kiinnostuneita urheilusta kuin johtamistyylien nyansseista, joten luettavuuden helpottamiseksi tästä eteenpäin tekstissä vedetään hieman mutkia suoriksi ja puhutaan demokraattisesta johtamisesta eikä transformatiivisesta johtamisesta.

Valmentajan johtamistyylin vaikutusta loukkaantumisriskiin ei ollut aiemmin tutkittu, joten Ekstrand ym. (2018) lähtivät selvittämään asiaa. He keräsivät aineistoa neljän kauden ajan kolmeltakymmeneltäkuudelta (36) Euroopan huippuseuralta seitsemästätoista eri maasta. Heille raportoitiin kuukausittain pelaajien loukkaantumisten takia menetetyt treeniminuutit, vakavat loukkaantumiset (yli 28 päivän poissaolo) sekä pelaajien käytettävyys otteluihin. Tämän lisäksi aina kauden päätteeksi seuran lääkintätiimin jäsenet täyttivät Global Transformational Leadership (GTL) -kyselyn, jonka perusteella päävalmentajan johtamistyylin demokraattisuutta arvioitiin. GTL-kysely on toistettava ja tarkoituksenmukaiseksi havaittu työkalu johtamistyylin arvioimiseen, kun käsitellään demokraattista johtamistyyliä (Carless ym. 2000).

Tutkijat havaitsivat yhteyden päävalmentajan johtamistyylin sekä vakavien loukkaantumisten määrän sekä pelaajien saatavuuden välillä. Eli mitä matalammat pisteet valmentaja sai GTL-kyselyssä (kärjistetysti mitä vähemmän demokraattiseksi hänen johtamistyylinsä arvioitiin), sitä suurempi riski pelaajilla on loukkaantua vakavasti. Jotta asiat saadaan oikeaan perspektiiviin, on hyvä tiedostaa, että tämän tutkimuksen mukaan päävalmentajan johtamistyyli selitti 6 % vakavien loukkaantumisten variaatiosta. GTL-kyselyn yksittäisistä teemoista loukkaantumisriskin näkökulmasta merkittävimmiksi nousivat päävalmentajan selkeä ja positiivinen kommunikointi sekä päävalmentajan johtaman tiimin jäsenten tukeminen, rohkaiseminen ja tunnustuksen antaminen. Kun nämä asiat olivat kunnossa, riski vakaviin loukkaantumisiin oli 29–40 % pienempi verrattuna joukkueisiin, joissa päävalmentajan johtamistyylissä yllä mainitut kriteerit eivät täyttyneet. Lisäksi joukkueissa, jossa päävalmentaja rohkaisi tiimin jäseniä innovatiiviseen ajatteluun, osoitti heille luottamusta, antoi tunnustusta sekä toimi itse roolimallina, oli pelaajien osallistumisprosentti harjoituksiin suurempi. Tuloksista on myös huomioitava johtajan karismaattisuuden merkitys. Sillä, kuinka karismaattisena johtajana päävalmentaja nähtiin, ei ollut yhteyttä pelaajien loukkaantumisiin (Ekstrand ym. 2018).

Mitä Ekstrandin tutkimustiimin tutkimustulokset tarkoittavat käytännössä? Ainakin sitä, että valmentaja voi omalla johtamistyylillään vaikuttaa urheilijoiden loukkaantumisriskiin sekä hyvässä että pahassa. Toisaalta tulokset osoittavat sen, että johtamistyyli on vain yksi pieni osatekijä, joka vaikuttaa loukkaantumisriskiin, joten sen roolia ei kannata myöskään ylikorostaa. Tämän tutkimuksen tuloksista ei myöskään pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kuten tutkijat itsekin pohdinnassaan totesivat. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vain demokraattisen johtamistyylin vaikutuksia loukkaantumisriskiin, eikä muiden johtamistyylien yhteydestä loukkaantumisriskiin ole vielä kattavasti tietoa. Vaikka tämän tekstin yhteydessä demokraattinen johtamistyylin suosimista pidetään oikeana johtamistyylinä, on myös muille johtamistyyleille olemassa aikansa ja paikkansa. Ekstrandin ym. (2018) tutkimus kuitenkin osoitti havainnon valmentajien johtamistyylin murroksesta todeksi: vanhan liiton vahvasti autoritääriset valmentajat alkavat olla katoavaa sorttia Euroopan huippufutiksessa. Tästä osoituksena tutkimuksessa toteutettiin valmentajien luokittelu GTL-testin mukaan. Valmentajat jaettiin korkean demokraattisen johtamistyylin valmentajiksi (noin puolet kaikista valmentajista), kohtalaisesti demokraattisen johtamistyylin valmentajiin (noin 30 % valmentajista) ja vähän demokraattisen johtamistyylin valmentajiin (noin 20 %). Demokraattinen johtamistyyli siis vaikuttaisi olevan valtavirtaa Euroopan huippuseurojen äärimmäisen kilpailluissa päävalmentajapositioissa, joten siitäkin näkökulmasta voidaan olettaa sen olevan tehokas johtamistyyli joukkueurheilun näkökulmasta.

Alle koottuna vielä Ekstrandin tutkimuksen pohjalta laadittu lista siitä, millaisilla johtamisvalinnoilla voit valmentajana minimoida urheilijasi loukkaantumisriskin:

  • Kommunikoi selkeästi ja positiivisesti
  • Tue tiimisi kehitystä
  • Ole kannustava, rohkaiseva sekä anna tunnustusta tiimillesi
  • Luota tiimiläistesi näkemyksiin
  • Rohkaise ajattelemaan innovatiivisesti
  • Toimi itse roolimallina

Johda siis urheilijasi näillä opeilla kehitykseen, älä vammoihin!

Lähteet:
Bass, B., Riggio R. 2006. Transformational leadership. Mahwah: Lawrence Erlbaum.
Carless, SA., Wearing, AJ., Mann, L. 2000. A short measure of transformational leadership. J Bus Psychol, 14:389–405.
Ekstrand, J., Hägglund, M., Kristenson, K. 2013. Fewer ligament injuries but no preventive effect on muscle injuries and severe injuries: an 11-year follow-up of the UEFA Champions League injury study. Br J Sports Med, 47:732–7.
Ekstrand, J., Lundqvist, D., Lagerbäck, L., Vouillamoz, M., Papadimitiou, N., Karlsson, J. 2018. Is there a correlation between coaches’ leadership styles and injuries in elite football teams? A study of 36 elite teams in 17 countries. Br J Sports Med, 52:527–531.
Hägglund, M., Walden, M., Magnusson, H., Kristenson, K., Bengtsson, H., Ekstrand, J. 2013. Injuries affect team performance negatively in professional football: an 11-year follow-up of the UEFA Champions League injury study. Br J Sports Med, Aug;47(12):738-42.
Raysmith, B.P. & Drew, M.K. 2016. Performance success or failure is influenced by weeks lost to injury and illness in elite Australian track and field athletes: A 5-year prospective study. J Sci Med Sport. Oct;19(10):778-83.