Blogi

Fysioterapeuttisijainen

Vakifysioterapeutit ovat poissa viikon 36. Tällöin fysioterapeuttisijaisena toimii Markus Kokkonen. Markus on paikalla Training Roomin aukioloaikojen mukaisesti. Hankeurheilijat voivat varata Markukselle ajan numerosta 0405801455.

LOUKKAANTUMISELLE ALTISTAVAT TEKIJÄT – INFOGRAAFI

Training Roomin toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Haluamme jakaa tietoa mahdollisimman laajalle, joten tarjolla on infograafeja tutkimuksista, jotka liittyvät Training Roomin toimintaan.

Loukkaantumisten ennaltaehkäisy on tärkeä osa Training Roomin toimintaa. Tässä tutkimuksessa on pyritty selvittämään, voidaanko ulkoisen- ja sisäisen kuormituksen mittareilla löytää loukkaantumiselle altistavia tekijöitä.

Training Room elokuussa

Training Roomin väki on palannut lomiltaan ja ovat jälleen hankeurheilijoiden käytettävissä. Training Room-tilan ovet ovat auki ma-to 8-16 ja pe 8-15. Muina aikoina kulku Monitoimitalon vahtimestarien kautta. Kylmäallas palaa käyttöön Hipposhallin pohjaremontin loputtua.

Muistutuksena:
* Pesethän kätesi ennen tilaan tuloa
* Desinfioi käyttämäsi laitteet ja välineet tilassa olevalla desinfiointiaineella käytön jälkeen
* Mikäli sinulla on mitä tahansa infektio-oireita, älä tule Training Roomiin!

Urheilijan mielenterveys

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että urheilijoilla on merkittävä määrä mielenterveysongelmia (Foskett & Longstaff, 2018). Kansainvälisen kilpailun kiristyminen, kilpailujen määrän kasvu ja tahti, nuorten urheilun ammattimaistuminen ja huippu-urheiluun juurtunut ”winning at all cost” –kulttuuri ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat urheilijan hyvinvointiin sekä mielenterveyteen. Noora Ronkainen totesi KIHU:n podcastissa, että urheilu pyrkii näyttämään itsensä hyvässä valossa ja todistamaan pitävänsä kestävästi sekä eettisesti huolta urheilijoista. Kaikki urheiluun liittyvät kokemukset eivät kuitenkaan aina ole positiivisia. Sanotaan, että mielenterveys on edellytys menestykselle, mutta mielenterveydelliset ongelmat on hyvä erottaa huippusuorituksesta. Urheilija voi saavuttaa huipputuloksia ja samaan aikaan kokea mielenterveydellisiä ongelmia (Moesch et al. 2018), kuten tenniksen entisen maailmanlistan ykkösen Andre Agassin tarina on osoittanut.

Urheilukulttuuri

Huippu-urheilukulttuuri tulee ilmi puheessa ja toimintatavoissa. Esimerkiksi, jos urheilijalle sanotaan, että urheilija on psyykkisesti vahva tai hän on periksiantamaton, ohjataan urheilijaa tiettyyn suuntaan. Hän alkaa elää näiden odotusten mukaisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Eläessään näiden huippu-urheilun odotusten mukaisesti, urheilija saattaa unohtaa kivun ja harjoitella loukkaantuneena sekä ottaa riskejä saavuttaaksensa unelmansa. Usein tätä perustellaan urheilun taustajoukoissa sillä, että tämä kuuluu lajiin, jos haluaa päästä huipulle. Usein urheilijat, vanhemmat ja valmentajat hyväksyvät tämän perusolettamuksen, kun he sosialisoituvat huippu-urheiluun.

Vaikka urheilijan hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä otetaan paremmin huomioon ja urheilun eettisyydestä puhutaan, on urheilussa edelleen perusolettamuksia, jotka voivat näkyä asenteina, reaktiona sekä juurtuneina tapoina käyttäytyä ja toimia eri tilanteissa (reaktiot tappioihin, haasteiden käsittely, odotusten luonti). Esimerkiksi, jos urheilijalla sanotaan ennen kisoja, että voitat tämän helposti, saattaa urheilija kokea painetta siitä, että jos hän ei voitakaan, hän ei ole hyväksytty. Enkä puhu pelkästään valmentajista, vaan koko urheilun kulttuuriin kuuluvista sosiaalisista tekijöistä. Median, yleisön ja urheilijan omat sekä lähipiirin asettamat odotukset vaikuttavat siihen, miten urheilijat kokevat urheilumaailman ja millaisia valintoja he tekevät.

Mitä mielenterveys on urheilussa?

Pohjautuen WHO:n (World Health Organisation) määritelmään mielenterveydestä, Kuettel ja Larsen (2019) määrittelivät mielenterveyden käsitteen huippu-urheilussa seuraavasti: ”Mielenterveys on hyvinvoinnin dynaaminen tila, missä urheilijat voivat tajuta potentiaalinsa, nähdä tarkoitusta ja merkitystä urheilussa sekä elämässä, kokea luottamuksellisia henkilökohtaisia ihmissuhteita, selvitä yleisistä stressin aiheuttajista elämässä sekä urheilun spesifeistä kuormittavista asioista, ja voivat toimia autonomisesti arvojensa mukaisesti.”

Kuettelin ja Larsenin määritelmä pitää sisällään sen, että mielenterveys ei ole vain diagnosoitu ongelma tai mielenterveyttä horjuttavia tekijöitä, vaan myös mielenterveyttä tukevia asioita. Toisin sanoen mielenterveys on muutakin kuin häiriön tai ongelman poissaolo. Mielenterveys on elettyä elämää ja kokemuksia, elämän dynaaminen piirre. Jokainen urheilija kokee haastavia elämäntilanteita, ylä– ja alamäkiä sekä tunteita laidasta laitaan. Tämä on osa ihmisyyttä. Urheilijalla ei tarvitse olla diagnosoitu mielenterveyden häiriötä tarvitakseen tai saadakseen apua mielenterveyden hallintaan.

Mielenterveys on voimavara

Urheilu-urat ovat epätasaisia sisältäen kehityksen ja menestyksen vaiheita, mutta myös tasaisia vaiheita sekä taantumia. Mielenterveys on tärkeä voimavara, kun urheilija miettii uravalintoja sekä kohtaa erilaisia siirtymävaiheita (esim. juniorista aikuisiin siirtyminen, uran lopettaminen, uudelle paikkakunnalle tai kulttuuriin muutto). Lisäksi urheiluspesifit vaiheet, kuten loukkaantumisjaksot, intensiivisen harjoittelun jaksot ja matkustaminen, tarvitsevat erityishuomiota. Mielenterveyden haasteet voivat olla este tehokkaalle päätöksenteolle ja siirtymästressistä selviytymiseen (coping) (Schinke ym. 2017).  Aivan kuten fyysinen harjoittelu tarvitsee tasapainoa ja palautumista, psykologiset vaatimukset tarvitsevat myös tasapainoa ja strategioita hyvinvoinnin edistämiseksi, ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi toteutettuna.

Urheilija on osa ympäristöä

Mielenterveys on myös ympäristön ja yksilön välistä vuorovaikutusta. Urheilija saattaa onnistua ja menestyä urheilussa, mutta samaan aikaan kokea haasteita toisella elämän osa-alueella. Jossakin ympäristössä toimivat toimintatavat tai ajatusmallit voivat olla toimimattomia toisessa ympäristössä. Esimerkiksi perfektionismi saattaa olla hyödyksi joissain lajeissa, mutta haitallista muussa elämässä, kuten koulun ja urheilun yhdistämisessä (Ronkainen ym. 2019).

Kun urheilija kokee joko sisäistä tai ulkoista painetta menestyä tai esimerkiksi rahoitus perustuu saavutettuun tulokseen, mielenterveys ei välttämättä ole silloin etusijalla. Jokainen urheiluympäristössä on moraalisesti, eettisesti ja joskus lain mukaan velvoitettu puhumaan, kun urheilukulttuuri normalisoi vääristyneitä käytänteitä (Henriksen ym. 2019). Urheilijoiden mielenterveys on altis häiriöille, jos esimerkiksi ympäristössä esiintyy kiusaamista, painonhallinta on tärkeässä roolissa tai urheilijaa häiritään fyysisesti tai psyykkisesti. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon näkymättömämpien käytäntöjen, kuten voimakkaan erikoistumisen, nuorten liian aikuismaisen harjoittelun, loukkaantuneena harjoittelun, harjoittelun ilman riittävää palautumista tai jopa pelkän urheilun priorisoinnin vaikutus mielenterveyteen.

Mielenterveys ei ole vain urheilijan vastuulla

Mielenterveyttä tukevissa ympäristöissä on selkeät arvot, jotka on integroitu toimintaan. Tavoitteet ovat kestäviä, ympäristö viestii avoimesti, tukee identiteettien kehittymistä ja tukee urheilijan kasvua ja kehitystä urheilijana sekä ihmisenä (Henriksen & Stambulova, 2017).

Mielenterveys on jokaisen ympäristössä tai seurassa toimivan asia, mutta sen hoitaminen pitäisi olla yhden tai kahden henkilön johtamaa (Henriksen et al. 2019).  Organisaatioiden pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti mielenterveydestä sekä tarjota rakenteet ja resurssit aikaiseen tunnistamiseen ja hoitoihin niin, että kaikki tietävät näistä rakenteista ja resursseista.

Roolimallit ja tarinat ovat tärkeitä ja onkin ollut hienoa, että media on viime aikoina nostanut esille erilaisia tarinoita urheilusta ja mielenterveysongelmien vaikutuksista urheilijoiden elämään. Tämä vähentää stigmaa ja esteitä hoitoon hakeutumiselle sekä lisää avoimuutta, sillä asioihin voi olla vaikea puuttua tai tehdä muutoksia, jos niitä ei tunnisteta.  Jotta urheilu-urat olisivat kestäviä ja turvallisia, tarvitaan arvokeskustelua, mikä kestää perustelut kaikissa olosuhteissa ja johon kaikki sitoutuvat. Lisäksi tarvitsemme selkeän tukijärjestelmän ja tukihenkilöitä huolehtimaan urheilijoista. Ennen kaikkea tarvitsemme ympäristön, joka ottaa huomioon urheilijan kehitystehtävät, auttaa haasteiden ilmaantuessa, auttaa urheilijaa reflektoimaan kokemuksiaan sekä näkee urheilijan holistisesti. Tavoitteena pitäisi olla ”winning healthy and happy” – kulttuuri.

Lähteet:
Schaal, K., Tafflet, M., Nassif, H., Thibailt, V., Pichard, C., Alcotte, M., …  Uddin, M. (2011). Psychological balance in high-level athletes: Gender-based differences and sport specific patterns. PloS One6(5), e19007. doi:10.1136/bjsports-2016-096572 doi: 10.1371/journal.pone.0019007

Moesch, K., Kenttä, G., Kleinert, J., Quignon-Fleuret, C., Cecil, S., & Bertollo, M. (2018). FEPSAC position statement: Mental health disorders in elite athletes and models of service provision. Psychology of Sport and Exercise38, 61–71. doi: 10.1016/j.psychsport.2018.05.013

Henriksen, K., & Stambulova, N. B. (2017). Creating optimal environments for talent development: A holistic ecological approach. In J. Baker, S. Cobley, J. Schorer, & N. Wattie (Eds.), Routledge handbook of talent identification and development in sport (pp. 271–285). Milton Park: Routledge.

Foskett, R. L., & Longstaff, F. (2018). The mental health of elite athletes in the United Kingdom. Journal of Science and Medicine in Sport21, 765–770. doi: 10.1016/j.jsams.2017.11.016

Kristoffer Henriksen, Robert Schinke, Karin Moesch, Sean McCann, William D. Parham, Carsten Hvid Larsen & Peter Terry (2019) Consensus statement on improving the mental health of high performance athletes, International Journal of Sport and Exercise Psychology, DOI: 10.1080/1612197X.2019.1570473

A. Kuettel & C. H. Larsen (2019): Risk and protective factors for mental health in elite athletes: a scoping review, International Review of Sport and Exercise Psychology, DOI: 10.1080/1750984X.2019.1689574

Kirjoittanut: Aku Nikander

Training Roomin heinäkuu

Heinäkuu ja kesälomat lähestyvät. Näin myös Training Roomin väellä.

Heinäkuussa:

  1. Training Room-tila on avoinna ma-pe 9-15. Kulku Monitoimitalon puoleisesta ovesta, sillä KIHU:n ovet ovat lukossa. Tilan omatoiminen käyttö Monnarin vakseilta saatavalla avaimella Monnarin aukioloaikojen mukaisesti.
  2. KIHU:n lääkärit ovat lomalla. Lääkäripalvelut ovat käytettävissä seuraavaksi 3.8.2020.
  3. Fysioterapeutit ovat lomalla 6.7.-2.8.2020. Heinäkuussa fysioterapeuttisijaisena toimii Markus Kokkonen. Markus on KIHU:lla ma-pe 9-15 pois lukien 8.7.2020. Urheilijat voivat varata Markukselle ajan numerosta 0405801455.
  4. Fysiologit ovat paikalla 16.7. asti Training Roomin aukioloaikojen mukaisesti. 17.7.-2.8. fysiologit saa parhaiten kiinni sähköpostitse aku.nikander@kihu.fi

Mukavaa kesää kaikille!

Training Room avaa ovensa

Training Roomin toimintaa pyritään hiljalleen palauttamaan kohti normaalia voimassa olevien säädösten ja rajoitusten puitteissa. Training Room on auki kesäkuussa 2020 maanantaista perjantaihin 9-15. Kulku tilaan onnistuu KIHU:n kautta tai Monitoimitalon suunnalta. Tilaa voi hyödyntää etäisyyssuosituksia ja kokoontumisrajoituksia noudattaen. Tilaan tullessa ja sieltä poistuessa tulee AINA pestä kädet. Tilaa ja laitteita käytettäessä tulee ne puhdistaa desinfiointiaineella.

Olympiakomitean toimintaohjeet lajien huippu-urheiluun koronavirusepidemian aikana

Suomen Olympiakomitea on julkaissut toimintaohjeet koronavirusepidemian aikana. Ohjeet kokonaisuudessaan löydät osoitteesta: https://www.olympiakomitea.fi/2020/05/15/olympiakomitean-toimintaohjeet-lajien-huippu-urheiluun-koronavirusepidemian-aikana/

”Koronavirusepidemian aikana urheilijoiden tulee noudattaa Suomen viranomaisten säädöksiä ja ohjeita (www.thl.fi). Tämän ohjeen tarkoitus on toimia apuvälineenä suunniteltaessa toimintaa huippu-urheilussa. Ohjeiden tavoitteena on myös auttaa urheilijaa ja urheilijan lähipiiriä pienentämään tartunnan riskiä sekä kantaa yhteiskunnallinen vastuu viruksen leviämisen estämiseksi. Yksilön vastuu on tavoitteen toteutumisessa ensisijaista, koska tärkeimmät tartunnan leviämistä vähentävät keinot ovat huolellinen hygienia sekä lähikontaktien välttäminen sairastuneiden ja terveiden välillä. Epidemian aikana tartuntojen jäljittäminen koronavirustestein on tärkeää. Nämä toimintaohjeet koskevat huippu-urheilijoiden lisäksi myös muita huippu-urheilun toimijoita, kuten valmentajia ja huoltajia. Eri lajit voivat tarkentaa ohjetta oman lajin erityispiirteiden huomioimiseksi.”

Podcast: Huippu-urheilijan harjoittelu ja kilpaileminen korona-aikana

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan koronaviruksen vaikutuksia urheilijan elimistöön sekä siitä miten huippu-urheilua nyt pystytään jatkamaan rajoitusten lieventyessä.

Koronavirus pysäytti koko maailman ja samalla keskeytyi ohjattu seuratoiminta, Olympiakisat siirtyivät, osa arvokisoista peruttiin ja liikuntapaikkojen suljetut ovet vaikeuttivat huippu-urheilijoiden ammatinharjoittamista. Nyt rajoituksia puretaan ja urheilumaailma saa luvan palata takaisin kentille, halleihin, radoille ja saleille, tietyin ehdoin. Riskiä ei kuitenkaan voida täysin minimoida – miten siis palata vastuullisesti joukkueharjoitteluun? Podcastin erikoisjakson vieraana on Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen, joka kertoo koronaviruksesta, sen oireista sekä infektioiden leviämisestä. Podcastissa käydään myös läpi voiko koronavirus jättää pysyviä jälkiä elimistöön, miltä tulevaisuuden urheilu ja urheilutapahtumat tulevat näyttämään, ja mikä merkitys rokotteilla on infektioiden leviämisten ehkäisemiseksi.  

Kuuntele jakso: https://soundcloud.com/tiedollavaituurilla/koronavirus-huippu-urheilun-nakokulmasta

Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä ja Instagramissa. Podcastit tulevat lähiaikoina jakeluun myös muille alustoille Souncloudin lisäksi.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla -podcast

KIHUn ja Training Roomin yhteinen podcast käynnistyy jaksolla, jossa keskustellaan kuukautisista urheilussa ja siitä, miten kuukautiskierto vaikuttaa harjoitusadaptaatioihin ja suorituskykyyn, sekä miten kuukautiskierron voi ottaa huomioon harjoittelussa ja miten keskustella valmentajan kanssa kuukautisista.

Ensimmäisessa jaksossa Aku Nikanderin kanssa aiheesta keskustelemassa Lääkäri Mira Tuovinen ja tutkijatohtori Johanna Ihalainen.

Tutkittua tietoa kuukautisista urheilumaailmassa on toistaiseksi vähän, sillä huippu-urheilussa alle 10 % tutkimuksista koehenkilöinä on ollut vain naisia ja tutkimuksissa, joissa on tutkittu harjoitusintervention vaikutusta, koehenkilöt ovat olleet pääasiassa miehiä. Ne tutkimukset, joissa on ollut mukana naisia, on perustunut enneminkin naisten ja miesten vertailuun.  Viimeisimpien vuosien aikana tutkimukset liittyen naisurheilijoiden kuukautiskiertoon ja harjoitteluun on ilahduttavasti lisääntynyt ja aihe on ollut viime aikoina esillä voimakkaammin mediassa. Esimerkiksi Yle julkaisi jutun kuukautiskierron yhteydestä polven eturistisidevammoihin, sekä useat artikkelit ovat viime vuosina käsitelleet intensiivisen harjoittelun ja suhteellisen energiansaannin vaikutuksista kuukautisten loppumiseen ja vammariskiin. Lisäksi viime vuonna jalkapallon maailmanmestaruuden voittanut USA:n jalkapallomaajoukkue rikkoi tabuja ja otti ennen MM-kisoja pelaajien kuukautiskierron huomioon muun muassa keskustelemalla aiheesta sekä monitoroimalla kierron eri vaiheita. Mutta mitä itse asiassa tiedämme aiheesta?

Kuuntele jakso:
https://soundcloud.com/tiedollavaituurilla/kuukautiskierto-ja-urheiluharjoittelu

Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä ja Instagramissa. Podcastit tulevat lähiaikoina jakeluun myös muille alustoille Souncloudin lisäksi.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.