Olympiakomitean toimintaohjeet lajien huippu-urheiluun koronavirusepidemian aikana

Suomen Olympiakomitea on julkaissut toimintaohjeet koronavirusepidemian aikana. Ohjeet kokonaisuudessaan löydät osoitteesta: https://www.olympiakomitea.fi/2020/05/15/olympiakomitean-toimintaohjeet-lajien-huippu-urheiluun-koronavirusepidemian-aikana/

”Koronavirusepidemian aikana urheilijoiden tulee noudattaa Suomen viranomaisten säädöksiä ja ohjeita (www.thl.fi). Tämän ohjeen tarkoitus on toimia apuvälineenä suunniteltaessa toimintaa huippu-urheilussa. Ohjeiden tavoitteena on myös auttaa urheilijaa ja urheilijan lähipiiriä pienentämään tartunnan riskiä sekä kantaa yhteiskunnallinen vastuu viruksen leviämisen estämiseksi. Yksilön vastuu on tavoitteen toteutumisessa ensisijaista, koska tärkeimmät tartunnan leviämistä vähentävät keinot ovat huolellinen hygienia sekä lähikontaktien välttäminen sairastuneiden ja terveiden välillä. Epidemian aikana tartuntojen jäljittäminen koronavirustestein on tärkeää. Nämä toimintaohjeet koskevat huippu-urheilijoiden lisäksi myös muita huippu-urheilun toimijoita, kuten valmentajia ja huoltajia. Eri lajit voivat tarkentaa ohjetta oman lajin erityispiirteiden huomioimiseksi.”

Podcast: Huippu-urheilijan harjoittelu ja kilpaileminen korona-aikana

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan koronaviruksen vaikutuksia urheilijan elimistöön sekä siitä miten huippu-urheilua nyt pystytään jatkamaan rajoitusten lieventyessä.

Koronavirus pysäytti koko maailman ja samalla keskeytyi ohjattu seuratoiminta, Olympiakisat siirtyivät, osa arvokisoista peruttiin ja liikuntapaikkojen suljetut ovet vaikeuttivat huippu-urheilijoiden ammatinharjoittamista. Nyt rajoituksia puretaan ja urheilumaailma saa luvan palata takaisin kentille, halleihin, radoille ja saleille, tietyin ehdoin. Riskiä ei kuitenkaan voida täysin minimoida – miten siis palata vastuullisesti joukkueharjoitteluun? Podcastin erikoisjakson vieraana on Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen, joka kertoo koronaviruksesta, sen oireista sekä infektioiden leviämisestä. Podcastissa käydään myös läpi voiko koronavirus jättää pysyviä jälkiä elimistöön, miltä tulevaisuuden urheilu ja urheilutapahtumat tulevat näyttämään, ja mikä merkitys rokotteilla on infektioiden leviämisten ehkäisemiseksi.  

Kuuntele jakso: https://soundcloud.com/tiedollavaituurilla/koronavirus-huippu-urheilun-nakokulmasta

Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä ja Instagramissa. Podcastit tulevat lähiaikoina jakeluun myös muille alustoille Souncloudin lisäksi.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla -podcast

KIHUn ja Training Roomin yhteinen podcast käynnistyy jaksolla, jossa keskustellaan kuukautisista urheilussa ja siitä, miten kuukautiskierto vaikuttaa harjoitusadaptaatioihin ja suorituskykyyn, sekä miten kuukautiskierron voi ottaa huomioon harjoittelussa ja miten keskustella valmentajan kanssa kuukautisista.

Ensimmäisessa jaksossa Aku Nikanderin kanssa aiheesta keskustelemassa Lääkäri Mira Tuovinen ja tutkijatohtori Johanna Ihalainen.

Tutkittua tietoa kuukautisista urheilumaailmassa on toistaiseksi vähän, sillä huippu-urheilussa alle 10 % tutkimuksista koehenkilöinä on ollut vain naisia ja tutkimuksissa, joissa on tutkittu harjoitusintervention vaikutusta, koehenkilöt ovat olleet pääasiassa miehiä. Ne tutkimukset, joissa on ollut mukana naisia, on perustunut enneminkin naisten ja miesten vertailuun.  Viimeisimpien vuosien aikana tutkimukset liittyen naisurheilijoiden kuukautiskiertoon ja harjoitteluun on ilahduttavasti lisääntynyt ja aihe on ollut viime aikoina esillä voimakkaammin mediassa. Esimerkiksi Yle julkaisi jutun kuukautiskierron yhteydestä polven eturistisidevammoihin, sekä useat artikkelit ovat viime vuosina käsitelleet intensiivisen harjoittelun ja suhteellisen energiansaannin vaikutuksista kuukautisten loppumiseen ja vammariskiin. Lisäksi viime vuonna jalkapallon maailmanmestaruuden voittanut USA:n jalkapallomaajoukkue rikkoi tabuja ja otti ennen MM-kisoja pelaajien kuukautiskierron huomioon muun muassa keskustelemalla aiheesta sekä monitoroimalla kierron eri vaiheita. Mutta mitä itse asiassa tiedämme aiheesta?

Kuuntele jakso:
https://soundcloud.com/tiedollavaituurilla/kuukautiskierto-ja-urheiluharjoittelu

Kysymyksiä ja toiveita eri aiheista voi laittaa osoitteeseen aku.nikander@kihu.fi. Kommentteja ja palautetta voi antaa myös KIHUn Twitterissä ja Instagramissa. Podcastit tulevat lähiaikoina jakeluun myös muille alustoille Souncloudin lisäksi.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla on KIHUn ja Training Room Jyväskylän yhteinen podcast. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista urheilumaailman asioista tutkittuun tietoon perustuen. Podcastia juontaa Training Roomin fysiologi Aku Nikander, joka tekee väitöskirjaa urheilijoiden kaksoisurista ja valmentaa hiihtäjiä. Training Room on kehityshanke ja toimintakonsepti, jonka tavoitteena on rakentaa tukipalveluiden kokonaisuutta, jolla edistetään urheilijan terveyttä, palautumista ja valmiutta laadukkaaseen harjoitteluun.

HARJOITUSKUORMITUKSEN JA STRESSIN SEURANTA MOBIILISOVELLUKSELLA – INFOGRAAFI

Training Roomin toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Haluamme jakaa tietoa mahdollisimman laajalle, joten tarjolla on infograafeja tutkimuksista, jotka liittyvät Training Roomin toimintaan.

Training Roomin urheilijat täyttävät päivittäin Hyvinvointikyselyä mobiilisovelluksen kautta, jolloin urheilijoiden kuormittuneisuutta, palautumista ja stressin kokemusta saadaan seurattua.

SAIRAUDET JA LOUKKAANTUMISET HUIPPU-URHEILIJOILLA – INFOGRAAFI

Training Roomin toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Haluamme jakaa tietoa mahdollisimman laajalle, joten tarjolla on tulevaisuudessa infografeja tutkimuksista, jotka liittyvät Training Roomin toimintaan.

Training Roomin urheilijoiden vammojen ja oireiden seurantaa toteutetaan OSTRC-kyselyn (The Oslo Sports Trauma Research Center questionnaire) perusteella. Kysely on validoitu ja käytössä laajasti huippu-urheilussa.


Nuorten urheilijoiden valmennus ja vammojen ennaltaehkäisy

Vaikka tutkimusnäyttö on vakuuttavaa, toteuttavat urheilijat, valmentajat ja urheiluseurat heikosti vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tutkijat ovat selvittäneet, minkä vuoksi urheilijat, valmentajat tai organisaatioiden johtajat eivät toteuta vammojen ennaltaehkäisyä päivittäisessä toiminnassa. Syitä ovat harjoitusaikojen rajallisuus, urheilijoiden ja valmentajien heikko motivaatio, lajispesifien liikkeiden puute sekä taito ohjata näitä harjoitteita. (1,2) 

”Valmentajat saattavat toivoa, että fysioterapeutit ottavat vastuun vammoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyvästä harjoittelusta, mutta he eivät välttämättä tiedä, mitä pyytävät.”

Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Jos vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua ei toteuta alkuverryttelyn yhteydessä, suosituksena on, että urheilijat tekevät harjoitteita 10 – 15 minuutin ajan harjoituksen jälkeen tai yhdistettynä fysiikkaharjoituksiin. Urheilijoiden ja valmentajien motivaatiota voi lisätä suunnittelemalla harjoitteista lajispesifejä, jolloin on helpompi ymmärtää harjoitusten hyödyt ja siirtovaikutukset itse lajiin. Esimerkiksi Norjan Olympiatoppenilla fysioterapeutit ja fysiikkavalmentajat kehittävät yksilöllisiä ja lajispesifejä liikkeitä urheilijoiden harjoitusohjelmaan. Valmentajien motivaatiota voi lisätä ottamalla heidät mukaan liikkeiden suunnitteluun, sillä he ovat lajin asiantuntijoita. Samalla heitä voi myös opastaa liikkeiden ohjaamiseen. 

Urheilijoiden terveys ensin

Urheilijoiden parissa toimivien tahojen prioriteettina pitää olla urheilijoiden terveys. Kun nuorten valmentajilta kysytään heidän valmennusfilosofiaansa, saadaan usein vastaukseksi lista tärkeitä asioita: pitkäjänteisyys, liikunnan ilo, terveys ja kehittyminen. Kilpaurheilun perimmäinen tarkoitus on yksilön kehittyminen ja potentiaalin (genotyyppi ja fenotyyppi) saavuttaminen harjoittelun avulla. Tähän vaikuttaa muun muassa harjoitusohjelma, olosuhteet, yksilön kyky adaptoitua harjoitteluun sekä kokonaiskuormituksen hallinta. Valmentajat siis usein tiedostavat terveyden tärkeyden, mutta he eivät välttämättä tiedä, mitä se toiminnan tasolla tarkoittaa. 

Esimerkiksi useiden tutkimusten tulokset osoittavat, että 50 %:lle heistä, jotka saavat polven ristisidevamman, kehittyy polven nivelrikko 10 – 15 vuodessa vamman jälkeen. (5) Toisin sanoen on tärkeää välttää ensimmäinen loukkaantuminen. Vammojen ennaltaehkäisy on myös tärkeää siitä näkökulmasta, että ensimmäinen loukkaantuminen on suurin riskitekijä toiselle loukkaantumiselle. (6) Täten on vaikea ymmärtää, jos ajan puute on yksi peruste olla tekemättä vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua. 

Tiedon jakaminen toimenpiteenä 

Miten tietoa voidaan sitten jakaa mahdollisimman laajalle ja saada urheilijat, valmentajat ja seurat sitoutumaan tutkimusten tukemaan ennaltaehkäisevään harjoitteluun? Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi luennot seurailloissa, valmentajakoulutuksen kehittäminen, yhteistyö eri akatemioiden kanssa, tiedottaminen sosiaalisessa mediassa ja yhteistyö valmentajien kanssa. 

Tietoa tulisi välittää muun muassa akuuteista vammoista, rasitusvammoista, kuormituksen hallinnasta sekä käytännön harjoittelusta. Erilaisten koulutusten tavoitteena pitää olla se, että käytännön toimenpiteet näkyvät jo seuraavassa harjoituksessa. Valmentajat ovat avainasemassa, jotta optimaalista harjoittelua toteutetaan yksittäisissä harjoituksissa.  Valmentajat saattavat toivoa, että fysioterapeutit ottavat vastuun vammoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyvästä harjoittelusta, mutta he eivät välttämättä tiedä, mitä pyytävät. Tämän vuoksi on tärkeää, että fysioterapeutit tuovat aktiivisesti esille, miten ennaltaehkäisevää harjoittelua voi toteuttaa esimerkiksi juuri alkuverryttelyn yhteydessä tai harjoituksiin yhdistettynä. Ennaltaehkäisevä harjoittelu ei toteudu fysioterapeutin vastaanotolla, vaan kentällä. 

Harjoitusmäärät ja kokonaiskuormitus ratkaisevia 

Suuri riski sairastumisille ja vammoille sekä kehittymisen taantumisille on urheilulukiolaisilla. (2,4) Vaikka valmentajat tiedostavat terveyden tärkeyden, tässä ikäluokassa on vaikeaa tuntea kokonaiskuormitusta, sillä siihen vaikuttavat koulukuormitus, harjoituskuormituksen nousu, tavoitteellisempi harjoittelu, pelit, leirit, edustukset, sekä muu elämä. Tämä lisää riskiä loukkaantumiselle, sillä elimistön toleranssi ja palautumiskyky ylittyvät helposti. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta nuorten urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Esimerkiksi tutkimus (4) koskien norjalaisia urheilulukioita osoitti, että 43 %:lla lukiolaisista oli jatkuvasti jonkinlainen terveydellinen ongelma. Neljäsosa urheilijoista raportoi viikoittain harjoitteluun vaikuttavasta sairastumisesta tai vammasta, jolloin osallistuminen harjoituksiin tai suorituskyky laski. 

”Nuorille olisi hyvä lisätä koulutusta sekä autonomiaa ja vastuunottoa omasta terveydestä.”

Tämä osoittaa, että sairaus tai loukkaantuminen ovat suuri ongelma nuorilla urheilulukioissa. Nuorille olisi hyvä lisätä koulutusta sekä autonomiaa ja vastuunottoa omasta terveydestä. Nuorilla on paljon vastuita sekä vaatimuksia koulun, harjoittelun sekä kilpailemisen puolesta, jolloin valintoja pitäisi tehdä suhteessa omaan terveyteen. Tähän tarvitaan luottamusta valmentajan ja urheilijan välillä, jotta urheilija uskaltaa olla rehellinen omasta terveydestään ja hänen tuntemuksensa otetaan huomioon harjoittelussa. Nuorilla urheilijoilla tavoitteena ei saisi olla maksimaalinen tuloksen ulosmittaus.(2) Heillä pitäisi olla tavoitteena progressiivinen harjoittelu ja kehittyminen. Maksimaalista suoritustasoa tavoitteellaan vasta huippu-urheiluvaiheessa aikuisena. Nuorena saavutetut huipputulokset ja tulevaksi tähdeksi leimaaminen, saattavat lisätä painetta ulosmitata harjoittelua ja siirtyä aikuismaiseen harjoitteluun. Näissä tilanteissa myös unohdetaan muun elämän, kuten koulun aiheuttama kuormitus. Nuorten urheilijoiden kanssa toimivilla pitäisi olla tavoitteena se, että mahdollisimman moni jatkaa mahdollisimman pitkään urheilun parissa. 

Kirjoittanut Aku Nikander.

Artikkeli on julkaistu alunperin Suomen Urheilufysioterapeutit ry:n jäsenlehdessä 13.2.2020. Jäsenlehdessä julkaistavat artikkelit koskettavat urheilufysioterapeuttien lisäksi myös muita urheilun parissa toimivia ammattilaisia. Aiheet voivat sivuta lääketiedettä, valmennusta, liikuntatieteitä, psykologiaa ja ravitsemusta.

 Lähteet:

  1. Andersson, S.H., Bahr, R., Olsson, M.J. & Myklebust, G. 2019. Attitudes, beliefs, and behavior toward shoulder injury prevention in elite handball: Fertile ground for implementation. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 29 (12), 1996-2009. 
  2. Donaldson, A., Callaghan, A., Bizzini, M., Jowett, A., Keyzer, P. & Nicholson, M. 2018. A concept mapping approach to identifying the barriers to implementing an evidence-based sports injury prevention programme. Injury Prevention, 25, 244-251.
  3. Bahr, R. 2014. Demise of the fittest: are we destroying our biggest talents? The British Journal of Sports Medicine 48, 17.
  4. Moseid, C.H., Myklebust, G., Fagerland, M.W., Clarsen, B. & Bahr, R. 2017. The prevalence and severity of health problems in youth elite sports: A 6-month prospective cohort study of 320 athletes. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 28, 1412-1423.  
  5. Roos, E. 2005. Joint injury causes osteoarthritis in young adults. Current Opinion in Rheumatology 17, 195-200.
  6. Øiestad, B.E., Holm, I., Aune, A.K., Gunderson, R., Myklebust, G., Engebretsen, L., Fosdahl, M.A. & Risberg, M.A. 2010. Knee Function and Prevalence of Knee Osteoarthritis after Anterior Cruciate Ligament Reconstruction. The American Journal of Sports Medicine 38, 2201-2210.

Loukkaantumiset ja niiden ennaltaehkäisy

Puolet loukkaantumisista voitaisiin välttää

Sekä huippu-urheilijat, nuoret urheilijat että kuntoilijat voivat tehdä paljon välttääkseen loukkaantumiset. Norjalainen loukkaantumistutkimuksen keskus osoittaa, että jopa puolet loukkaantumisista voitaisiin ennaltaehkäistä oikeilla toimenpiteillä. Jotta voimme ratkaista ongelmia, meidän tulee ymmärtää teoria ja rakenteet ongelmien taustalla.

Koulutusten ja interventioiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään loukkaantumisia ja muita terveysongelmia urheilun parissa. Useat kattavat tutkimukset sekä kansainväliseltä että muilta johtavilta tutkimusympäristöiltä osoittavat, että noin puolet Kaikista urheiluvammoista voidaan estää yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten voimaharjoittelulla ja tasapaino- sekä hallintaharjoituksilla.

Sanalla ennaltaehkäisy voidaan korostaa asian tärkeyttä ja tiettyjen harjoitteiden vaalimista, mutta pohjimmiltaan kyse on kuitenkin optimaalisesta harjoittelusta. Tämä sisältää sekä harjoituskuorman hallinnan, progressiivisuuden, vaihtelevuuden että loukkaantumisille alttiiden kehonosien vahvistamisen. Ennaltaehkäisyä onkin hyvä korostaa optimaalisena harjoitteluna.

Eikä pelkästään se, että sisällytetään alkulämmittelyliikkeitä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Vaikka urheilija harjoittelisi kuinka optimaalisesti tahansa, mutta hän ei nuku tai saa energiaa riittävästi, vaikuttaa se harjoitusadaptaatioon ja kehittymiseen sekä mahdollisesti vammojen syntyyn. Esimerkiksi alle 8h nukkuvilla urheilijoilla oli 1.7-kertainen riski loukkaantumisille kuin yli 8h nukkuvilla.  Eli ei kannata keskittyä 1% jos 99 % ei ole kunnossa. 

Ennaltaehkäisevä ja turvallinen harjoittelu

Ennaltaehkäisy koskee monia urheilulajeja, mutta erityisesti tutkimustietoa löytyy jalkapallosta, käsipallosta ja koripallosta. Yleisemmät ja vakavimmat urheiluvammat näissä lajeissa ovat polvi- ja nilkkavammat, hamstringvammat (joka on jalkapallon vamma numero 1) sekä olkapää- ja nivusongelmat.

Tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisy on yksinkertaista. Esimerkiksi yksinkertainen harjoite, nordic hamstring, vähentää riskiä hamstringvammoille 70%: http://fittoplay.org/sports/football/football/.

Tutkimuksessa, jossa oli enemmän kuin 1000 norjalaista tyttöjalkapalloilijaa, kävi ilmi, että jalkojen vammojen lukumäärä, mukaan lukien polven ja nilkan vammat, puolitettiin 20 minuutin lämmitysohjelmalla. FIFA on rummuttanut ja jakanut tätä ohjelmaa maailmanlaajuisesti. http://skadefri.no/idretter/fotball/skadefri-fotball/.

Samanlainen ruotsalainen tutkimus osoitti, että tyttöjalkapalloilijoiden eturistisidevammojen riskiä voidaan vähentää lähes 2/3.

Myös muut toimenpiteet toimivat

Tällaisten ohjelmien lisäksi muut toimenpiteet, kuten asianmukaiset suojavarusteet sekä teippaukset, voivat estää loukkaantumisia. Tuoreet luvut osoittavat, että urheiluvammatutkimuskeskuksen tutkimusten pohjalta kehitetty uusi kypärästandardi on puolittanut päänvammojen riskin maailmanmestaruuskisoissa ja freestylessa. Yhtä lailla jääkiekossa turvakaukalot, ja jalkapalossa pääpallotilanteiden tutkimus ovat osoitus asian tärkeydestä.

Norjalaisten kehittämä ja levikkiin viety Skadefri.no tarjoaa helposti luettavia tutkimukseen perustuvia käytännön vinkkejä useimmista eri urheilulajeista. Tämä sisältää tietoa ennaltaehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi sivustolla on tekstejä stressinhallinnasta, harjoitusmyyteistä ja koulutuksesta yleensä. Sivusto on maksuton ja sen voi ladata ilmaiseksi (App Storessa ja Google Playssa). Se on hyödyllinen työkalu kaikille, jotka haluavat estää urheiluvammoja ja lisätä variaatiota harjoitteluun.

Ei vammaa ilman toista

Loukkaantumisia tapahtuu harvoin yksin. Yksi loukkaantuminen on selkeä riskitekijä uuden vamman kannalta, lähes minkä tahansa tyyppinen. Jos olet joskus saanut hamstringvamman tai vääntänyt nilkan, on riski sen uusiutumiselle suurempi. Tämä pätee erityisesti ristisidevammoissa; yksi kuudesta urheilijasta kokee uuden loukkaantumisen, jos he palaavat urheiluun. Liian nopea paluu vain pahentaa tilannetta: jos urheilija palaa urheiluun alle yhdeksän kuukauden kuluessa eturistisideleikkauksesta, on 40 prosentin mahdollisuus loukkaantua uudelleen.

Harjoituskuormaan liittyvät loukkaantumiset liittyvät usein sekundaariseen eli uuteen loukkaantumiseen. Kun ymmärrämme ongelman, voimme luoda ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja harjoitella optimaalisesti. Loukkaantumistutkimukset osoittavat, että jopa 80 % loukkaantumista tapahtuu 30-40% urheilijoista, joten on hyvä tunnistaa urheilijat, joilla on riski loukkaantua. Ensimmäisen loukkaantumisen jälkeen toinen loukkaantuminen todennäköisemmin kohdistuu eri puolelle kehoa ja on tyypiltään erilainen. Tämänkin vuoksi ensimmäisen loukkaantumisen jälkeen asteittainen paluu, harjoituskuormituksen hallinta ja vahvistava harjoittelu pitäisi olla avainasemassa. Ennen kaikkea täytyy muistaa, että ennen loukkaantumisia olleisiin harjoitusmääriin pitää edetä progressiivisesti, ottaen huomioon harjoitteen tyyppi. Esimerkiksi nopeaan juoksuun/ spurtteihin pitää totuttautua ja niiden määrää kontrolloida ennen täysipainoista harjoittelua. 

Ei ole kiire kiirehtiä

Stares ym. (2018) tekivät tutkimuksen, jossa pelaajat, jotka palasivat nopeaa juoksua estävästä alaraajavammasta juoksuun alle 5 päivän sisällä, kokivat uuden loukkaantumisen todennäköisemmin. Viivästyttämällä juoksuharjoitteluun palaamista 5 päivää loukkaantumisen jälkeen, saatiin vähennettyä riskiä uudelleenloukkaantumiseen. On hyvä pohtia, halutaanko pelaaja vain takaisin peliin vai suorituskyky samalle tasolle kuin ennen loukkaantumista ja näin ollen pelaaja pysyvästi peliin. Pelaajan takaisin paluussa pitää tietää pelin vaatimukset ja riskit: pelaaja palaa 90 min peliin, ja hänen keskiarvonsa on ollut ennen loukkaantumista 12km juoksua/ peli. Pelin intensiteetti on kuitenkin sen verran korkea, että juoksua tuleekin 15km, jolloin on syytä pohtia, halutaanko pelaajaa peluuttaa koko peliä.

  • Seuraa loukkaantumisten määrää.
  • On todennäköistä, että ensimmäinen loukkaantuminen johtaa toiseen loukkaantumiseen.
  • Rakenna resilienssiä kuormalle, se ottaa aikaa.

Pointti on: Vältä ensimmäinen vamma!

Milloin riittää?

Kun onnettomuus on tapahtunut, loukkaantuu vakavasti tai ajautuu vammakierteeseen, urheilija saattaa esittää kysymyksen: pitäisikö jo luovuttaa?

Urheilijalle luovuttaminen ei ole helppoa, varsinkin kun nauttii pelaamisesta ja urheilu on suuri osa elämää. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä onkin tiedottaa mahdollisten lisävammojen riskistä. Yhtä lailla valmentajalla on vastuu turvallisesti ja pitkäjänteisesti kehittävästä harjoittelusta. Onneksi meillä on yhä parempaa tutkimustietoja, joka tukee eri toimijoita.

Onko huippu-urheilu terveellistä?

Ehkä hämmästyttävä vastaus on: kyllä, huippu-urheilu on todella terveellistä. Tämä käy ilmi tutkimuksista, jotka koskevat terveyttä, elinajanodotetta ja sairaalahoidon tarvetta. Entiset kansalliset ja olympiaurheilijat elävät useita vuosia pidempään kuin vastaavat ryhmät. Urheilijat käyvät harvemmin sairaaloissa sydän- ja verisuonitautien, keuhkosairauksien tai diabeteksen vuoksi. Tärkeä poikkeuksen muodostavat lihas- ja luustovauriot. Entisillä urheilijoilla on selvästi suurempi nivelkivun riski; usein ne johtuvat myöhäisistä vammoista urheiluvammojen jälkeen.

Toisin sanoen:

Urheilu, jopa huippu-urheilu, on hyvä lääke. On silti hyvä muistaa, että urheiluvammat ovat vakava sivuvaikutus. Riskiä voidaan kuitenkin vähentää selkeästi. Niin kuin tunnettu urheiluvälinebrändin logo sanoo: Just do it! Loppujen lopuksi ennaltaehkäisevien harjoitteiden sisällyttäminen harjoitteluun/alkulämmittelyyn vaatii pientä muutosta. Mutta se on sen arvoista urheilijan uran ja terveyden kannalta. Valmentajien vastuu on ottaa selvää lajin vammoista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä optimaalisesta kuormituksesta/harjoittelusta. Ennen kaikkea, mitä urheilijan elämässä tapahtuu ja tukeeko muu elämä (koulu, uni, ravinto, sosiaaliset suhteet jne.) urheilijalle suunniteltua harjoituskuormaa.

Kirjoittaja: Aku Nikander